Myrkkykaappi - Kielletyt kirjat

Toisen maailmansodan jälkeisinä "vaaran vuosina" maassamme ollut liittoutuneiden valvontakomissio puuttui myös Suomen kirjastojen kokoelmien sisältöön. Erityisesti valvontakomission venäläiset jäsenet vaativat heidän mielestään neuvostovastaisten kirjojen poistamista kirjastojen kokoelmista. Kirjastojen omaan harkintaan jäi, mitkä kirjat kokoelmista poistettiin. Kirjat pakattiin laatikoihin, jotka poliisien toimesta sinetöitiin. Myöhemmin, v. 1958 laatikot ja kirjat saatiin palauttaa kirjastojen kokoelmiin – joskaan ei asiakkaiden lainattaviksi. Monissa kirjastoissa, mukaan lukien Vaasan kaupunginkirjastossa, ne sijoitettiin varastoihin ja kellareihin ns. myrkkykaappeihin.

Vaasan myrkkykaappia säilytettiin kirjaston varastossa, kunnes nykyistä taloa suunnitellessa syntyi ajatus kaapin saattamisesta esille kulttuuri- ja kirjastohistoriallisena kokoelmana. Myrkkykaapit ovat mielenkiintoinen osa suomalaista kirjastohistoriaa, ja Vaasan kaappi on yksi harvoista meidän aikaamme yhtenäisenä säilyneistä kiellettyjen kirjojen kokoelmista.

Myrkkykaappi löytyy Pääkirjaston 2. kerroksesta, Yhteiskunta- ja talousosastolta. Kaapin kirjat eivät ole lainattavissa, mutta niitä voi lukea ja tutkia kirjastossa. Monesta kirjasta on olemassa myös lainakappaleita joko omassa kokoelmassamme, tai ainakin jossain muussa Suomen kirjastossa. Joistakin teoksista on otettu myös uusintapainoksia.

Myrkkykaapin kirjalistan löydät tästä linkistä

Waasan Luku-kirjaston kokoelma

”Eräät henkilöt perustivat elokuun 2. päivänä 1794 omaksi huvikseen ja ajankulukseen Seura- eli niin sanotun Luku-kirjaston Waasan kaupunkiin…”

Waasan Luku-Kirjasto oli Suomen ensimmäinen lajissaan. Sen perustivat Vaasan Hovioikeuden jäsenet, mutta ”voidakseen vähän kerrassaan kartuttaa tätä Kokoelmaa, Seura on sallinut Kaupungin muiden Asukkaiden osallistua sen lukemiseen vähäistä maksua vastaan”. Luku-Kirjasto oli siis periaatteessa avoin kaikille ja oli näin ollen Suomen ensimmäinen yleinen kirjasto, ja tässäkin mielessä valistusajan lapsi. Kirjaston kokoelmat sisältävät aineistoa aina Polynesian kartasta Montesquieun teoksiin. Luku-Kirjaston niteissä käytettiin kaikkiaan viittä erilaista ex-libristä. Kokoelmissa oli myös muotokuvia ja kuparipiirroksia. Kirjastoa koskeva alkuperäinen kirjeenvaihto sitä ensimmäisenä hoitaneen hovioikeuden asessori Olof Langesteinin ja kuninkaallisen kirjastonhoitaja Pehr Malmströmin välillä on säilynyt Ruotsin valtionarkistossa Tukholmassa. 1800 –luvun kuluessa Luku-Kirjaston toiminta hiipui vähitellen Venäjän sensuurin vaikeuttaessa toimintaa, ja kirjasto lopetti vihdoin toimintansa v. 1845 jolloin jäljellä olleet kirjat huutokaupattiin.

Nykyään kaupunginkirjastossa on 30 Luku-Kirjastosta säilynyttä nidettä. Ne löytyvät Suomen Kirjastomuseon tiloista, pääkirjaston 3. kerroksesta. Sieltä löytyy myös Pohjanmaan Museon omistamia Luku-Kirjaston niteitä. Kaupunginkirjaston omistamat niteet on luetteloitu kirjaston tietokantaan. Lisäksi Luku-kirjaston kirjoja on säilyneinä myös Tritoniassa Svenska Lyceumin kokoelmassa, ja ne on luetteloitu Tritonian tietokantaan. Osa niteistä on digitoitu opetusministeriön tuella kesällä 2009, löydät ne tästä linkistä.

Londicer–painatteet

Georg Wilhelm Londicer perusti v. 1776 Vaasan kirjapainon, joka oli valtakunnan järjestyksessä toinen Turussa sijainneen Frenckellin kirjapainon lisäksi. Kirjapaino toimi kaupungissa kahteen otteeseen vuosina 1776 – 1793 sekä 1795 – n.1830. Huomattavaa osaa kirjapainon perustamisessa Vaasaan näytteli edellisenä vuonna perustettu Vaasan Hovioikeus, joka sekin oli järjestyksessä maan toinen, ja jolla oli suuri tarve saada päätöksensä ja kiertokirjeensä painettuun muotoon. Niinpä Vaasan läänin silloinen maaherra Cederström houkutteli Londicerin perustamaan kirjapainonsa juuri Vaasaan. Londicerillä painettiin hovioikeuden painatteiden lisäksi lähinnä uskonnollista kirjallisuutta. Kirjapainon merkitys ei ehkä maanlaajuisesti ollut kovin suuri mutta paikallisesti sillä oli sitäkin suurempi merkitys.

Londicer –painatteita on kaupunginkirjastossa säilynyt 44 nidettä, joista osa on huonokuntoisia. Osa painatteista on digitoitu opetusministeriön tuella kesällä 2009, löydät ne tästä linkistä.

Vaasan vanhan kaupunginkirjaston kokoelma ns. Musta kirjasto

Luku-Kirjaston lopetettua toimintansa v. 1845, vaasalaiset olivat muutaman vuoden ilman kirjastoa. Vuonna 1850 virisi ajatus uuden kirjaston perustamisesta kaupunkiin. Ajatuksen isänä ja tulisieluna toimi lehtori Oskar Rancken. Kirjasto aloitti toimintansa ja sai nimekseen Waasan kaupunginkirjasto, ja se tuli kaupungin hallintaan. Näin haluttiin välttää uuden kirjaston kohdalla Luku-Kirjastoa kohdannut toiminnan hiipuminen ja kirjaston hävittäminen. Tämä kaupunginkirjasto toimi 1900 –luvun alkupuolelle saakka, rinnakkain kaupungissa toimineen, vuonna 1863 perustetun Kansankirjaston kanssa. Kuitenkin jo 1800-luvun loppupuolella kirjaston toiminta näyttää olleen häilyvää, ja välillä se hävisi kokonaan kaupunkilaisten näköpiiristä niin, että sen sijaintia täytyi Vasabladetissa peräänkuuluttaa:

”Yleinen etsintäkuulutus. Vaasan kaupunginkirjasto etsintäkuulutetaan täten. Hän, joka voi valaista minne kirjasto on muuttanut, tekisi osakkaille hyvän palveluksen ilmoittamalla siitä Wasabladetissa.” Wasabladet 10.9.1870.

Viikon päästä lehdessä ilmoitettiin kirjaston sijainti. 1930 –luvun lopulla Palosaaren kirjaston vintiltä löytyi suhteellisen hyvin säilynyt kirjakokoelma, joka osoittautui olevan peräisin vanhasta kaupunginkirjastosta. Kirjat on sidottu yhtenäisiin mustiin nahkaselkiin, siitä nimi Musta Kirjasto. Yhteensä kokoelma sisältää 15 hyllymetriä.

Kokoelmaa säilytetään Suomen Kirjastomuseon tiloissa pääkirjaston 3. kerroksessa.

Tarkk'ampujapataljoonan kokoelma - Waasan pataljoonan sotilaskirjasto

Waasan pataljoonan sotilaskirjasto aloitti toimintansa keväällä 1882. Läänin asukkaat olivat koonneet kirjaston, joka lahjoitettiin pataljoonalle. Kirjastossa oli tuolloin 720 kirjaa, joista puolet olivat suomen- ja puolet ruotsinkielisiä. Kokoelmaa kartutettiin sekä määrärahojen että lahjoitusten turvin. Kirjastoa pidettiin tärkeänä ja sen todettiin olevan hyvä apuväline siveellisyyden ylläpitämisessä pataljoonalaisten keskuudessa. Pataljoonalla oli käytössään myös oma lukusali.

Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastolle lahjoitetussa kokoelmassa on niteitä noin 20 hyllymetriä. Kokoelman niteet on sidottu vaalean ruskeisiin nahkaselkiin ja ne ovat säilyneet hyväkuntoisina.

Vaasan Vapaapalokunnan Kirjasto

Vaasan Vapaapalokunta perustettiin 3.4.1868. Toiminta lähti alusta alkaen ripeästi liikkeelle ja kaikenlainen harrastustoiminta, kuten teatteri-, musiikki- ja voimisteluharrastus oli vilkasta. Myös lukemisharrastusta haluttiin rohkaista ja ylläpitää. Kirjastoajatuksen taustalla oli halu ”korottaa yhdistyksen jäsenten tietoja ja sivistystä”.

Kirjaston alullepanijoina toimivat maisterit Fr. Westlin ja E. Ingman. Ensimmäisen toimitilan kirjasto sai Bell-Lancaster – koululta. Perustamisvuonna 1875 kirjastossa oli jo 346 nidettä. Seuraavana vuona palokunta sai myös oman lukusalin. Vuonna 1887 kirjasto sai muuttaa palokunnan omaan taloon.

Kaupunginkirjasto on saanut vastaanottaa Vapaapalokunnan Kirjastosta säilyneen kokoelman, joka sijaitsee nykyään Suomen Kirjastomuseossa, pääkirjaston 3. kerroksessa. Säilyneitä kirjoja on noin 20 hyllymetriä. Kirjat ovat enimmäkseen ruotsinkielisiä, mutta myös suomenkielisiä niteitä on säilynyt. Kirjojen sisäkanteen on liimattuna Vaasan Vapaapalokunnan Kirjaston säännöt.

Wanhan kirjallisuuden kokoelma - Wanki kokoelma

Kokoelma käsittää eri aikoina kaupunginkirjastoon lahjoitettuja niteitä, jotka ovat painettu ennen Vaasan paloa v. 1852. Osa kokoelmasta on sijoitettu Suomen Kirjastomuseoon pääkirjaston 3. kerrokseen.

Pohjanmaan mystikot

1700-luvun loppupuolelta 1800-luvun puoliväliin asti Pohjanmaalla esiintyi uskonnollinen liike, jonka kannattajia kutsuttiin mystikoiksi. Liike syntyi Vaasan seudulta, ja levisi sieltä Keski-Pohjanmaalle. Merikaarron kylä Vähässäkyrössä muodostui liikkeen keskeiseksi paikaksi.

Varsinaiset mystikoiden kirjat ovat tällä hetkellä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sekä Helsingin yliopiston kokoelmissa. Vähänkyrön kirjastoon on koottu kopioita joistakin mystikoiden kirjoista, sekä kirjeenvaihtoa ym. tietoa heistä.

Vähänkyrön kirjaston kokoelma

Vähänkyrön kirjasto perustettiin 31.8.1851 räätäli Tuomas Taittosen toimesta. Alun perin lahjoituskirjoista koostunut kirjasto kasvoi pian maan monipuolisimmaksi ja suurimmaksi kansankirjastoksi. Talonpoikien lisäksi kirjalahjoituksia saatiin mm. Elias Lönnrotilta, Yrjö Koskiselta ja Matti Pohdolta. Kokoelmaan hankittiin kaikki tärkein suomenkielellä sekä kirjaston toiminta-aikana että ennen sen perustamista ilmestynyt kirjallisuus.

Ensimmäisen kirjastonhoitajan hankkima vanha suomenkielinen kirjallisuus on lähes kokonaisuudessaan säilynyt, ja sitä säilytetään Vähänkyrön kirjaston vitriinikaapeissa.

Muut erikoiskokoelmat

Vaasan kaupunginkirjastossa on myös yksityisten tahojen ja eri yhdistysten lahjoittamia kokoelmia, kuten esimerkiksi Svenska Österbottens Samfundetin lahjoittama kokoelma sekä Fornforskningssällskapin kokoelma. Viimeksi mainittu on myös luetteloitu kirjaston tietokantaan.

Huomattavimpia yksityisten lahjoittamista kokoelmista on laaja Svanljungin kokoelma. Se lahjoitettiin kirjastoon 1950 –luvulla, ja sisältää paljon arvokkaita vanhoja niteitä. Kirjat ovat varustettuja Svanljungin ex-libriksellä. Osa lahjoitetuista kokoelmista on pääkirjaston varastossa, osa löytyy kotiseutukokoelman tiloista pääkirjaston 2. kerroksessa.